*

Oikeudenmukaisuutta etsimässä

Nykyiset päästörajoitussopimukset ovat epätarkoituksenmukaisia

Kioton pöytäkirjan epätarkoituksenmukaiset maaryhmittäiset rajoitukset ja sen asymmetrinen ratifiointi ovat johtaneet siihen, että maailman maiden välille on syntynyt epäreilu kilpailuasetelma.
Se, että jotkin maat ampuvat itseään nilkkaan luomalla teollisuudelleen päästörajoituksia yksipuolisesti ilman takeita siitä, että muut maat tekevät samoin on sanalla sanoen hieman omituista.
Rajoituksiin sitoutumattomat maat voivat yksinkertaisesti vain jatkaa tyyliin "business as usual", kääriä voitot taskuunsa ja nauraa partaansa muiden hölmöydelle. Tällaisessa skenaariossa yhden tappio on kirjaimellisesti toisen voitto eikä moraalista paremmuutta voi syödä.

Etenkin pienehkön maan kuten Suomen jalo uhrautuminen maailman pelastamiseksi samalla kun suurimpien päästöntuottajamaiden päästöt kasvavat vuodessa enemmän, kuin Suomi tuottaa päästöjä vuoden aikana, ei ole järin fiksua. Tällainen toiminta myös kannustaa päästörajoituksiin sitoutumattomia maita ajattelemaan, että heidän ei tarvitse leikata päästöjä, koska muut ovat niin jo tehneet heidänkin puolestaan. Myöskään se, että Suomi on aikoinaan hyötynyt päästöintensiivisestä teollisuudesta taloudellisesti ei ole peruste nykyisen teollisuuden poliittiselle alasajolle, eikä yhdellekään maalle tule antaa erivapauksia sen vuoksi, että heidän teollisuutensa on vasta nyt kokemassa nousukauttaan. Yhtäkään maata ei tule myöskään millään muotoa syyllistää tai rangaista siitä, että heidän taloutensa on kehittynyt aiemmin ja pidemmälle.

Jos päästöjen rajoittamiselle todella aiotaan luoda maailmanlaajuinen viitekehys, on olemassa ainoastaan yksi tapa, jolla saadaan varmistettua se, että yksikään valtio ei saa epäreilua kilpailuetua jättäytymällä sopimuksen ulkopuolelle - maiden tulee ratifioida sopimus järjestyksessä sen mukaan, kuinka paljon ne tuottavat päästöjä, suurimmasta pienimpään siten, että yhdelläkään maalla ei olisi velvoitetta eikä oikeutta ratifioida sopimusta ennen kuin listalla edellinen maa olisi niin tehnyt. Edellisen ratifioitua sopimuksen olisi seuraavalla maalla 30 päivää aikaa ratifioida se ja niin edelleen. Tähän ratifiointijärjestykseen tulisi sitoutua erillisellä sopimuksella, jossa määriteltäisiin sanktiot jälkimmäisen sopimuksen ratifioimatta jättämisestä. Sanktioina tulisivat kysymykseen esimerkiksi kyseisen maan tuotteiden lisätullit ja/tai tuontikiellot. Samat sanktiot tulisivat kysymykseen, jos asetetuissa päästörajoissa ei pysyttäisi.

Jälkimmäisen sopimuksen ratifiointi tulisi voida aloittaa vasta kun kaikki maailman maat olisivat ratifioineet ratifiointijärjestyssopimuksen. Maita, joiden päästöt ovat alle tiettyjen per capita- ja/tai kokonaissummaraja-arvojen, ei tulisi velvoittaa toteuttamaan sopimusta, vaikka ne olisivat sen ratifioineet. On hieman epätarkoituksenmukaista rajoittaa suhteellisen vähän päästöjä tuottavien kehitysmaiden päästöjä jonkin tietyn prosentuaalisen viitekehyksen puitteissa.

Tällaisen menettelyn nimeksi voisi tulla esimerkiksi Fair Emission Reduction Double treaty tai muuta vastaavaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Voisitko fyysikkona tarkistaa että seuraava käyrä on oikein laskettu?

http://www.kotiportaali.fi/adslfor/radlaw.JPG

Stefan-Boltzmann laki kuvaa valtamerten säteilyä tässä käyrässä lämpötila-alueella 5…25 C.
Säteilyn spektri jakautuma voi hieman modifioida tulosta, mutta laskettu arvo pitäisi olla hyvä likiarvo. Auringosta tulee Maapallolle kesimäärin enintään 340 W/m^2. Jos Maapallon (valtamerten) kesilämpötila on 15 C, niin säteily on laskun mukaan 387 W/m^2, siis suurempi kuin auringon! Hiilidioksidin säteilypakote saattaa olla tuhannesosa tästä arvosta.

HBL julkaisi tänään kahdella aukeamalla jutun ilmastomuutoksesta. (Peter Buchert, maanantaina 4.3.2013, sivut 2 ja 3). Sen mukaan tutkijat ovat joko Marxilaisia salaseuroja tai öljyteollisuuden palkkalistoilla. Minä en kyllä saa mitään kummaltakaan. Olen vain radioastronomina kiinnostunut asiasta. Ja nyt olisin tyytyväinen jos tarkistaisit yksinkertaisia laskujani!

viite:
http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/13...

Käyttäjän SokarisKorhonen kuva
Sokaris Korhonen

Omissa laskelmissani olen käyttänyt NASAn CERES-satelliiteilla kerättyä dataa maapallolle saapuvan ja täältä poistuvan säteilyn nettosummasta, joka on hieman positiivinen:
http://ceres.larc.nasa.gov/cmip5_data.php
Kaikki 5 teknistä dokumenttia ovat nähdäkseni identtisiä ja niistä löytyy olennaisin tieto (Net all-sky) joka sisältää sekä lyhyt- että pitkäaaltosäteilyn tehon.
Julkaisen parin viikon sisään tämän ja muidenkin tietojen pohjalta tekemiäni suuntaa antavia laskelmia.
Näillä näkymin näyttää siltä, että jos säteilytasapaino säilyy samana kuin 3/2000-2/2010, on ilmaston lämpeneminen vääjäämätöntä, mutta suhteellisen maltillista (~3 K / 100 a).

Juhani Piironen

Koko ilmastohulluudessa ei ole mitään järkeä.

Sitä harrastavat sellaiset ihmiset, jotka eivät ole oikeissa töissä, elävät sosiaaliavulla, apurahoilla ym., tai rikkaat perijät, jotka potevat omatunnontuskia perinnöstään.

Käyttäjän SokarisKorhonen kuva
Sokaris Korhonen

Minusta on kuitenkin suhteellisen järkevää pyrkiä selvittämään asia. Totuudella on mielestäni itseisarvo aina. Voisi kai sitä uteliaisuudeksikin nimittää.
En siis tutki ilmastoa työkseni.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Aurinko on paistanut sellaiselle Maapallolle jonka nyt tunnemme noin miljardi vuotta! Hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut eivät ole olleet pienempiä tänä aikana, päinvastoin!
Jos säteilytasapaino on noin +3K/100 vuotta, Maan lämpötila olisi nyt 3K* 1000.000.000 astetta. Miksi se on vain noin 15 C?

Onko käyräni oikein laskettu? Onko Stefan-Boltzmannin laki mukana viitteesi laskuissa, ja miten?

Käyttäjän SokarisKorhonen kuva
Sokaris Korhonen Vastaus kommenttiin #5

En tähän hätään ehdi sanomaan mitään järkevää käyrästäsi.
Satelliittidata, johon viittasin siis vain mittaa toteutunutta saapuvan ja lähtevän säteilyn määrää. En katso matemaattisia keinoja sen suhteen siis tarpeellisiksi.
Oletettavasti ilmaston lämpötila vaihtelee ja on vaihdellut aina, enkä siis oleta ilmaston lämpenevän loputtomasti. Saattaa olla, että pilvikehä toimii jonkinlaisena itsesäätelyjärjestelmänä, vesihöyryn ja täten pilvien määrä yläilmakehässä kun kasvaa lämpötilan noustessa ja yläpilvien määrän kasvaessa kasvaa myös sen säteilyn määrä, joka heijastuu suoraan takaisin avaruuteen.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist Vastaus kommenttiin #6

Olen osittain samaa mieltä väitteistäsi. Jääkaudet ja lämpimät kaudet ovat vuorotelleet Maapallon historiassa. Termodynamiikan mukaan auringon säteilyttämän kappaleen lämpötila voi teoreettisesti nousta enintään auringon pintalämpötilan suuruiseksi, kuten aurinkouunissa. Sefan-Boltzmannin laki estää tätä nousua kun on kyseessä pyörivä planeetta!

"En katso matemaattisia keinoja sen suhteen siis tarpeellisiksi."? Tuo on kyllä omituinen väite, siihen nähden mitä aikaisemmin kirjoitit!

Mitattu globaali pintalämpötila on seuraava:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v3/Fig.C.gif

Siis vuodesta 1998 lähtien Maan kesilämpötila ei ole osoittanut mitään selvää muutostendenssiä, siitä huolimatta että hiilidioksidi on tänä aikana noussut reippaasti!

Sinun (~3 K / 100 a) ei nyt näytä olevan pätevä arvo!

Käyttäjän SokarisKorhonen kuva
Sokaris Korhonen Vastaus kommenttiin #7

Tarkennan: En siis katso matemaattisten keinojen olevan tarpeen säteilytasapainon määrittämiseksi, koska siitä on jo olemassa mittausdataa, jonka katson olevan tarkoituksenmukaisempaa.

Olen laskelmissani tarkastellut ilmastoa lämpömäärän kautta, ja kehtaan väittää tuon ~3 K / 100 a olevan suhteellisen hyvin oikeaan suuntaan, vaikka vesikierron kokonaislämpökapasiteetin arviossani onkin hieman pelivaraa, koska käytettävissäni ei toistaiseksi valitettavasti ole riittävää dataa.

Koska lämpömäärä kasvaa, on fysikaalisesti mahdotonta, että systeemin lämpötila ei nouse.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist Vastaus kommenttiin #8

Näyttää siltä, että olet kehäpäätelmässä!
"Koska lämpömäärä kasvaa, on fysikaalisesti mahdotonta, että systeemin lämpötila ei nouse."

Se, että kasvaako lämpömäärä vai ei, on se ratkaiseva asia.

Käyttäjän SokarisKorhonen kuva
Sokaris Korhonen Vastaus kommenttiin #9

Maapallolle tulee enemmän energiaa kuin täältä poistuu.
Lämpömäärä ei voi olla kasvamatta.

Toimituksen poiminnat