*

Oikeudenmukaisuutta etsimässä

Vaalipiirien purkaminen kehittäisi demokratiaamme

Vaikka vaalipiirien olemassaoloa perustellaankin muun muassa alueellisella edunvalvonnalla, tarkoittaa se käytännössä sitä, että piilevä äänikynnys voi olla vaalipiirin sisällä varsin korkea. Nykyisinhän ongelmana on se, että ihmiset saattavat jättää kokonaan äänestämättä, jos omasta vaalipiiristä ei löydy sopivaa ehdokasta tai jos kokevat, että ei heidän kannata vaivautua äänestämään, koska ei sillä kuitenkaan olisi vaikutusta piilevän äänikynnyksen takia, mikä tarkoittaa myös sitä, että jotkin poliittiset ryhmittymät ovat Suomessa ali- ja toiset yliedustettuina; tämä ei varsinaisesti ole yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvan demokratian periaatteiden saatika yleisen edun mukaista.

Koska ihmiset oletettavasti äänestäisivät joka tapauksessa ehdokkaita, jotka olisivat etenkin heidän asuinalueidensa etua joko suoraan tai sitten koko valtakunnan edun valvonnan kautta valvovia, voitaisiin vaalipiirit purkaa kokonaan; koko valtakunnan tarpeet huomioivilla ehdokkailla olisi vaaleissa oletettavasti etulyöntiasema, millä olisi oletettavasti erittäin hyödyllisiä ja tarpeellisia vaikutuksia.

Jos eduskunnan paikat jaettaisiin valtakunnallisesti saatujen äänien perusteella eli mahdollisimman oikeudenmukaisesti, yhden kansanedustajapaikan varmistamisen äänikynnys olisi vain 0,5 % kaikista äänistä, mikä nyt olisi vain reilua ja mikä parantaisi etenkin pienempien puolueiden toimintamahdollisuuksia, mahdollistaen heidänkin äänestäjiensä saavan äänensä paremmin kuuluviin eduskunnassakin, mikä puolestaan toisi Arkadianmäelle raikkaita tuulahduksia ja saattaisi edistää heidän suosionsa kasvua.

Käytännössä eduskunnan paikkajako voitaisiin toimittaa tällaisessa järjestelmässä siis siten, että listoille jaettaisiin ensin 1 paikka jokaista äänistä saatua 0,5 % vastaan, minkä jälkeen paikkoja olisi tietysti jonkin verran vielä jakamatta. Loppujen paikkojen jakamisessa toimittaisiin siten, että näitä ensin jaettuja paikkoja vastaava prosenttiosuus äänistä vähennettäisiin puolueen kokonaiskannatuksesta, jäljelle jäävät kannatusprosentit laitettaisiin suuruusjärjestykseen ja lopuista paikoista ensimmäisen saisi lähimmäksi 0,5 %:a päässeelle listalle ja niin edelleen.

Vaihtoehtoinen laskutapa olisi jakaa saatu ääniosuus 0,5 %:lla, jolloin saataisiin suoraan paikkamäärä ja desimaaleja päälle; desimaalien osalta lähimmäksi yhtä pääsevät listat saisivat loput paikat. Kunkin listan saamat paikat puolestaan jaettaisiin sen ehdokkaille yksinkertaisesti kunkin ehdokkaan saamien äänien mukaisessa järjestyksessä; käytännössä paikat jaettaisiin listoille esimerkiksi näin.

Tällainen vaali- ja laskutapa olisi siis muunnos Suomessa valitettavasti melko vähälle huomiolle jäänyt korkeimpien jäämien menetelmää soveltavasta suhteellisesta vaalitavasta, joka kvootteineen on monista ehkä hieman kummallinen. Myös kunnallisvaaleissa voisi olla hyvä soveltaa vastaavaa vaalitapaa; 20 valtuutetun valtuustosta paikan varmistamisen äänikynnys olisi tietysti vastaavasti 5 % ja 85 hengen vahvuisesta valtuustosta saisi paikan varmasti hieman alle 1,18 %:lla äänistä.

Eduskuntavaaleissa äänet ja paikat saattaisivat jakautua esimerkiksi näin:

Puolue/lista  Osuus äänistä  Paikkoja

1                  21,8308 %       43

2                  17,4262 %       34+1

3                  17,0983 %       34

4                  15,0089 %       30

5                  10,4137 %       20+1

6                    9,3491 %       18+1

7                    4,9837 %       9+1

8                    2,4829 %       4+1

9                    0,8820 %       1+1

10                  0,3309 %       0+1

Muut              0,1935 %       0

 

Koska äänillä olisi tällaista vaalitapaa käytettäessä nykyistä todennäköisemmin oikeasti merkitystä, saattaisi se parantaa kansalaisten uskoa demokratiamme toimivuuteen ja lisätä äänestysinnokkuutta huomattavastikin; demokratian tarjoamiin mahdollisuuksiin uskomisen yleisen lisääntymisen myötä ihmisten kiinnostus poliittista toimintaa kohtaan ylipäätään saattaisi lisääntyä, mikä taas johtaisi ajan mittaan aidosti demokraattisempaan eli nykyistä suuremman kansanosan omanaan pitämään ja paremmin ajan tasalla olevaan kansanedustuslaitokseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat