*

Oikeudenmukaisuutta etsimässä

Suomi.fi-portaalia voisi ehkä hieman kehittää

Laajentamalla ja parantamalla kyseistä portaalia saisimme varmasti aikaan kaikenlaista mielenkiintoista yhteiskuntaamme mahdollisesti jouhevammin ja luotettavammin toimivaksi tekevää.

Ensimmäisenä tämän tarkoituksen mukaisista mahdollisista laajennuksista voinee mainita luonnollisesti kaikille kansalaisille tarkoitettu verrattain tietoturvallisen sähköpostipalvelun, jonka kautta voisi lähettää ja vastaanottaa myös virallista postia, eli joka korvaisi myös Netpostin ja nykyisen kansalaisen asiointitilin käytännössä täysin.

Sähköpostiosoitteet voisivat olla esimerkiksi muotoa etunimi.sukunimi.(vapaavalintainen 3-merkkinen alfanumeerinen koodi)@suomi.fi, jonka lisäksi samaan postilaatikkoon voisi ohjata vaikka myös (henkilötunnus)@suomi.fi ja maksua vastaan haettavissa oleva (nimimerkki)@suomi.fi.

Nimen muuttuessa tulisi ensin mainittua muotoa olevan osoitteenkin muuttua, mutta kuitenkin siten, että vanhakin toimisi uuden rinnalla esimerkiksi vuoden, jos kyseistä ominaisuutta ei poista käytöstä. Sähköpostiosoitteen päätekoodi tulisi olla niin ikään muutettavissa maksua vastaan. Myös Suomeen rekisteröityneiden yhteisöjen tulisi voida saada @suomi.fi -sähköpostitunnukset, jotka eivät tietenkään olisi niille ilmaisia.

Palvelimen ulkopuolelta sille saapuvat @suomi.fi-päätteisistä osoitteista tulevat viestit, jotka siis aivan ilmeisesti olisivat lähettäjätiedoiltaan väärennettyjä voisi roskapostisuodatin toimittaa suoraan bittiavaruuteen. Palvelun käyttäjien lähettäessä sähköpostia toisilleen olisi lähettäjästä siis aina varma tieto. Roskapostisuodatuksen tulisi tietysti muutenkin olla huippuluokkaa ja sitä tulisikin myös kehittää jatkuvasti.

Toinen palvelu, jonka portaaliin voisi rakentaa olisi nykyisin suosituimman sosiaalisen median tapaan toimiva palvelu, johon voisi avata tilin vain, jos on ottanut käyttöönsä @suomi.fi sähköpostiosoitteen esimerkiksi käymällä maistraatissa tai pankkitunnusten avulla. Näin käyttäjien henkilöllisyydestä olisi niin ikään varmuus. Palvelun koko sisältö olisi lähtökohtaisesti täysin piilossa, ellei olisi kirjautunut sisään. Suomeen rekisteröityneiden yhdistysten ja yritysten tulisi tietysti voida saada tunnukset tähänkin palveluun. Varsinaisia mainoksia palvelussa ei tietenkään tulisi olla. Tällaisen palvelun käyttäjäkunta olisi tietysti hieman rajattu, mutta sen olisikin tarkoitus toimia lähinnä Suomen sisäisen viestinnän ja verkostoitumisen välineenä.

Palvelua voisi ehkä myös laajentaa siten, että Suomen viranomaisten varmuudella tunnistamat muutkin kuin Suomen kansalaiset ja oikeushenkilöt voisivat saada tunnukset Suomen kansalaisille tarkoitetun palvelun rinnalla toimivaan kansainvälisempään palveluun; vahvaa tunnistautumista edellyttävälle virallista tukea nauttivalle ja sopivasti laillakin säännellylle sosiaaliselle medialle olisi ehkä kysyntää laajemmaltikin ja tällaista voitaisiin rahoittaa vaikkapa palvelua käyttäviltä muilta kuin Suomen kansalaisilta perittävillä kohtuullisilla kuukausimaksuilla. Maksuja voitaisiin tietysti periä myös palvelua henkilöiden tunnistamiseen käyttäviltä yrityksiltä jonkin tietyn perusmaksun lisäksi esimerkiksi tunnistusten määrän mukaan.

Ulkomaisten tiedusteluorganisaatioiden olisi myös hieman vaikea urkkia tällaisia palveluita. Suomen turvallisuusviranomaisten olisi tietysti hyvä voida tarkkaan perustellusta syystä seurata ja tarkastella niissä liikkuvia normaalisti kirjesalaisuuden suojaamia viestejä tuomioistuimen antamalla luvalla siinä määritellyn määräajan. Näiden järjestelmien tulisi luonnollisesti pitää varmennettua tutkijat yksilöivää lokia viestiliikenteen tutkinnasta, jotta toiminnan laillisuutta voitaisiin valvoa tarkkaan. Virallista sähköpostia kansalaiselle lähettävän viranomaisen olisi ehkä kuitenkin hyvä saada tieto kyseisenlaisen viestin lukemisesta oikeutetusti ilman mitään erityismenettelyä.

Kolmas ja näistä ehkä tärkein palvelu olisi avoimella lähdekoodilla toteutettavien julkishallinnon ja vaikkapa valtionyhtiöidenkin ohjelmistojen ja palvelujen – mukaan lukien yllä kuvattujen – yhteistoimin tapahtuvaan kehittämiseen sopiva palvelu, jossa voitaisiin kehittää lisäksi vaikka Suomen virallista Linux-jakelua, joka tulisi tietysti myös vapaasti saataville yksityiskäyttöönkin; sivuprojektina voisi olla myös vaikkapa avoimen lähdekoodin Linux-pohjainen puhelinkäyttöjärjestelmä. Näistä molemmista tulisi julkaista testiversioita usein, jotta haluttuja ominaisuuksia voitaisiin joukkotestata helposti ja virallisesti vakaita versioita julkaistaisiin sitten harvemmin. Toimintaa koordinoimaan olisi tietysti hyvä valikoida mahdollisimman sopivia henkilöitä, joille tulisi antaa myös virallinen asema.

Tällaisella lähestymistavalla julkishallinnon ja valtionyhtiöiden tietojärjestelmät saataisiin suhteellisen todennäköisesti toteutettua verrattain kustannustehokkaasti ja saisimme käyttöömme ehkä jopa toimivia ja esteettömästi jatkokehitettävissä olevia järjestelmiä.

Kansalaisten olisi myös hyvä voida ehdottaa lisäominaisuuksia ja muutoksia kaikkiin näihin yhteisvoimin kehitettyihin järjestelmiin ja palveluihin ja esimerkiksi kansalaisten sosiaalisessa mediassa parhaiksi äänestettyjen ehdotusten tekijät voitaisiin jollain tapaa palkita, jotta jatkokehitykseen olisi jatkuvasti uusia ideoita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän tsarbombastic kuva
Leo Sammallahti

Erittäin hyvä ehdotus. Demareiden tulisi koota yhteen julkisia, virtuaalista infrastruktuuria rakentavia hankkeita. Esimerkiksi se aika, minkä reittioppaan käyttäminen on säästänyt kansalaisilta on massiivinen verrattuna sivun pystyttämisen ja ylläpidon kustannuksiin.

Käyttäjän SokarisKorhonen kuva
Sokaris Korhonen

Kiitoksia.
Julkisten palvelujen jatkuva kansalaislähtöinen kehitys on periaatteena sellainen, jonka soisi saavan yhteiskunnassamme jalansijaa enemmänkin. Saisimme parempaa kustannustehokkaammin ja aikaa säästyisi - saavutettavissa olevat hyödyt ovat valtavat.

Toimituksen poiminnat